DelClose

Talouden tulevat tunnusluvut

Digitaalisissa palveluissa piilevät arvokkaat tiedot voivat tulevaisuudessa muodostaa perustan uusille talouden tunnusluvuille.

Tunnuslukujen kuningas. Tällä nimellä kutsutaan suurta yhdysvaltalaista, maatalouden poissulkevaa työllisyystilastoa. Joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina julkaistavaa tilastoa odottaa jännittyneenä koko maailman rahoitus- ja talousala. Tulevaisuudessa kaikkein tärkein tunnusluku voi kuitenkin tulla täysin eri suunnasta.
 
”Näyttää siltä, että sosiaalisilla medioilla sekä Googlen ja Bingin kaltaisilla hakukoneilla on tulevaisuudessa suurempi rooli talouden ja rahoitusmarkkinoiden mittareiden tuottamisessa. Google ja sosiaaliset mediat ovat koko ajan suoraan tekemisissä ihmisten käytöksen, ajatusten ja tunnelmien kanssa”, Lars Christensen selittää. Hän on kansainvälisesti tunnettu makroekonomisti, joka on aiemmin työskennellyt Danske Bankissa. Hän on kirjoittanut kirjoja ja pitää esitelmiä talouden trendeistä ja on muun muassa puhunut Yhdysvaltojen keskuspankin jäsenille Dallasissa.
 
Kehitys on jo käynnissä, mutta vasta alkuvaiheessa. Tällä hetkellä tutkitaan sitä, miten hakukoneiden ja sosiaalisen median tietojen avulla voidaan ennustaa talouden suuntaa. Etenkin pyritään selvittämään sitä, miten tiettyjen Googlen hakusanojen ja sosiaalisissa medioissa käytettyjen sanojen esiintyvyyden nousut ja laskut ennustavat työmarkkinoiden kehitystä. Muun muassa kaksi Italian keskuspankin ekonomistia, Francesco D’amuri ja Juri Marcucci, ovat päätelleet, että tiettyjen työhön liittyvien hakusanojen esiintyvyys ennustaa parhaiten Yhdysvaltojen kuukausittaisia työttömyyslukuja.
 
”Samalla tavoin muihinkin kehityskulkuihin liittyy tiettyjä sanoja. Esimerkiksi häihin liittyvien sanojen lisääntyminen yhdysvaltalaisissa sosiaalisissa medioissa ja yhdysvaltalaisten tekemissä Google-hauissa kertoo siitä, että asuntojen myynti maassa kasvaa todennäköisesti tulevaisuudessa. Vauvoihin liittyvien hakusanojen lisääntyminen viittaa siihen, että syntyvyys on kasvamassa", Christensen luettelee.
 
Google Correlate on työkalu, joka osoittaa sanojen välisiä yhteyksiä, ja sitä käytetään jo jossakin määrin tähän tarkoitukseen. Vielä ei ole kuitenkaan tutkittu kovin kattavasti, miten tietyt sanat ja haut ennakoivat rahoitusmarkkinoiden liikkeitä. Osa hedgerahastoista on kuitenkin pannut algoritmipohjaiset ohjelmat valvomaan sellaisten sanojen esiintyvyyttä, joiden he uskovat korreloivan positiivisesti tai negatiivisesti eri omaisuuslajien kanssa.
 
Tärkeää tietoa sijoittajille
Lyhytaikaisesti rahoitusmarkkinoille sijoittavien on seurattava kehitystä herkeämättä. Heidän on tiedettävä kaikki, mitä tapahtuu, heti kun se tapahtuu – ja mieluiten ennen muita toimijoita, jotta he saavuttaisivat markkinoita paremman tuoton.
 
”Sosiaalisissa medioissa ja Googlessa piilee valtava määrä tietoa. Ne saavat tietonsa ennen kaikkia muilta medioilta, ja niistä saadaan todellinen kuva ihmisten ajatuksista ja toimista”, Christensen selittää.
 
Esimerkiksi television uutistoimituksen on varmistettava tieto ennen kuin se voi kertoa, että jotakin on tapahtunut. Sen sijaan sosiaalisiin medioihin tapahtumista aletaan kirjoittaa välittömästi. Jos sosiaalisissa medioissa yhtäkkiä alkaa esiintyä paljon tiettyä sanaa, se voi olla merkki siitä, että jotakin on tapahtunut.
 
Esimerkiksi maanjäristykseen liittyvien sanojen esiintyvyys voi kasvaa silmänräpäyksessä. Tällaista sanojen esiintyvyyden äkkinäistä kasvua valvovat työkalut voivat havaita, että jotakin on tapahtunut jo ennen tiedotusvälineiden kautta tulevia virallisia tiedotteita, millä voi olla merkitystä sijoittajallekin. Kun Japaniin iski maanjäristys viime huhtikuussa, maan valuutta, jeni, heikkeni ja osakemarkkinat laskivat sen seurauksena.
 
Monet rahoitusmarkkinoiden toimijat pitävät tunnetusti tiettyjä kehityssuuntia ja trendejä merkkeinä markkinoiden suunnasta. Esimerkiksi yhdysvaltalaisten kuljetusalan osakkeiden indeksin nousu on monille sijoittajille merkki siitä, että kuljetusten määrä on kasvussa. Se tarkoittaa tavallisesti, että maan taloudessa on noususuhdanne ja että myös sen osakemarkkinoilla on odotettavissa nousua. Christensenin mukaan on selvää, että rahoitusmarkkinoiden toimijoiden kiinnostus Googlen hakusanoja ja sosiaalisten medioiden sanoja ja tunnelmia kohtaan kasvaa, sillä ne tarvitsevat sekä lyhyen että pitkän aikavälin kehityksen osoittavia mittareita.
 
Aina ajantasaiset tiedot
Christensen uskoo, että rahoitusmarkkinat etsivät yhä enenevissä määrin tietoa, joka on ajantasaisempaa kuin viralliset tunnusluvut kuten työttömyyden ja inflaation tasoa koskevat luvut, jotka tavallisesti tulevat kuukauden myöhässä.
 
Esimerkki tästä suuntauksesta on Massachusettsin teknillisen korkeakoulun Billion Price Project, jonka työntekijät kokoavat yhdessä opiskelijoiden kanssa päivittäin hintatietoja joka puolelta maailmaa. Niiden perusteella he pystyvät tarjoamaan päivittäin muuttuvia inflaatiotietoja.
 
Billion Price Project ei liity sosiaalisiin medioihin, mutta se on esimerkki siitä, että sijoittajat ovat vähitellen alkaneet käyttää ajantasaisia tietoja, jotka muuttuvat joka päivä sen sijaan, että odottaisivat virallisten inflaatiotietojen julkistamista. Tällaisista tiedoista käytetään englanniksi nimitystä nowcast, joka tarkoittaa jostakin kehityssuunnasta tässä ja nyt saatavaa tietoa, joka on käytettävissä paljon ennen virallisia tietoja.
 
Sosiaalisista medioista, hakukoneista ja muista uusista tiedonvälitysmuodoista voidaan todennäköisesti saada tietoja myös sellaisista maista, joiden virallisten tahojen tuottamiin tietoihin ei aina voi luottaa. Tämä pätee etenkin moniin kehitysmaihin ja kehittyviin markkinoihin, mutta myös maihin, jotka jostakin syystä haluavat pitää todelliset talouden tunnusluvut salassa.
 
”Hakukoneet, sosiaaliset mediat ja muut uudet tiedonvälitysmuodot pystyvät hyvin todennäköisesti tarjoamaan nopeampia ja luotettavampia tietoja kuin viralliset tahot, joiden tiedot on ehkä koonnut huonosti palkattu viraston työntekijä. Otetaan esimerkiksi Kenia. Noin 80 prosenttia kaikista maan rahansiirroista tehdään matkapuhelimen välityksellä, ja melkein kaikilla tietyn iän saavuttaneilla kenialaisilla on matkapuhelin. Niistä saatavat tiedot antavat hyvin todennäköisesti paremman kuvan maan talouden tilasta kuin viralliset teollisuustuotannon luvut”, Christensen sanoo.
 
Mikrosta makroon
Google ja sosiaaliset mediat tietävät aina, mitä ihmisten mielessä liikkuu. Mainosalalla markkinointia kohdennetaan jo ihmisten hakutietojen perusteella.
 
”Sosiaalisia medioita ja Googlea käytetään tällä hetkellä mikrotasolla, mutta lähivuosina siirrytään makrotasolle, jolloin sosiaalisten medioiden tietoja voidaan alkaa käyttää makrotalouden trendien ennustamiseen”, Christensen sanoo.
 
Hän arvioi, että kuluu vielä aikaa, ennen kuin sosiaalisten medioiden ja hakukoneiden tietojen arvostus nousee virallisten tunnuslukujen tasolle. Loppujen lopuksi on vain ajan kysymys, milloin siirrytään – myös virallisella tasolla – käyttämään virallisten inflaatio- ja työttömyyslukujen kaltaisten tunnustettujen makrotalouden tietojen sijaan nopeammin julkaistavia, ajantasaisia tietoja.
 
”Jos osoittautuu, että uudet ja paremmin ajantasalla olevat tiedot tarjoavat samat tulokset kuin viralliset, viiveellä julkaistavat luvut, niin ennen pitkää ne syrjäyttävät viralliset tiedot”, Christensen ennustaa.
 
Suuri muutos tunnuslukujen käytössä
Tunnuslukujen käyttö on aikojen kuluessa muuttunut paljon. Aiemmin tarkasteltiin vain valtion laitosten tarjoamia tietoja, mutta 1900-luvun jälkipuoliskolla myös yksityiset tahot alkoivat tarjota arvostettuja tunnuslukuja. Institute of Supply Management -järjestön tuotantoteollisuudesta keräämät niin kutsutut ISM-tiedot ovat esimerkki yksityisen tahon tarjoamasta arvostetusta ja tärkeästä tunnusluvusta.
 
Seuraava kehitysaskel voivat olla sosiaalisista medioista saatavat tiedot sekä viiveettä saatavat, aina ajan tasalla olevat luvut. Mutta ennen kuin taloustieteilijät voivat yleisesti hyväksyä uudenlaiset tiedot keskeisiksi tunnusluvuiksi, täytyy niiden todistaa luotettavuutensa pitemmällä aikavälillä. Ja tähän liittyy joitakin ongelmia ja haasteita. Yksi niistä on se, ettei meillä ole vielä pitkän aikavälin kokemusta uusista luvuista. Sosiaalisista medioista on vasta viime vuosina tullut osa arkea, ja esimerkiksi Facebook tuli tunnetuksi vasta kymmenen vuotta sitten.
 
”Vielä ei ole mahdollista tarkastella lukuja ja trendejä pitemmältä aikaväliltä. Sen vuoksi ei voida vielä luottaa siihen, että esimerkiksi tietyn sanan esiintyvyyden kasvu sosiaalisissa medioissa tarkoittaa jotakin. Myös kohinan suodattamiseen tarvittavat työkalut puuttuvat”, Christensen toteaa.
 
”Ehkä huomataan, että tietyn sanan ja rahoitusmarkkinoiden kehityksen välillä on yhteys. Mutta mitä jos jonkin sanan esiintyvyys kasvaakin vain, koska se on suositun laulun nimi?”
 
Ajan kuluessa tutkimuksissa voidaan selvittää tarkemmin, mitä tiettyjen sanojen esiintymisen kasvu todellisuudessa tarkoittaa.
 
”Todennäköisesti saamme seuraavien 5–10 vuoden kuluessa ensimmäisen sosiaalisiin medioihin tai hakukoneisiin perustuvan arvostetun tunnusluvun”, hän ennustaa.
 
Tämä artikkeli on aiemmin julkaistu Investorview-lehden numerossa 2016/2.
 
Tutustu Investorview-lehden uusimpaan numeroon

Info

Noget gik galt.

Warning

Noget gik galt.

Error

Noget gik galt.