Yhdysvallat on tullut tienhaaraan

Rutinoitunut ammattipoliitikko vai kiistanalainen kiinteistömoguli? Järjestelmän puolesta vai sitä vastaan? Demokraatti vai republikaani? Hillary Clinton vai Donald Trump? Presidenttiehdokkaat eroavat toisistaan lähes kaikessa, ja tiistaina 8. marraskuuta amerikkalaiset lopulta päättävät, muuttaako Valkoiseen taloon Hillary Clinton vai Donald Trump.

Tuloksesta riippumatta näissä presidentinvaaleissa tehdään historiaa. Yhdysvaltojen seuraava poliittinen johtaja on nimittäin ensimmäistä kertaa joko nainen tai henkilö, jolla ei ole poliittista kokemusta tai monivuotista sotilasuraa takanaan.

”Puhtaan poliittisesti tämänkertaiset presidentinvaalit ovat historialliset, sillä ehdokkaista Clinton edustaa nykyistä järjestelmää ja politiikkaa, kun taas Trump on epämääräisen järjestelmän vastaisen liikkeen edustaja. Hallitsevan järjestelmän 1980-luvulta saakka ajama politiikka on ollut suhteellisen suopea liike-elämälle. On vaikea arvioida, mitä Trump todellisuudessa haluaa. Se aiheuttaa epävarmuutta, josta rahoitusmarkkinat eivät koskaan pidä”, Danske Investin pääanalyytikko Jan Holst Hansen toteaa.

”Jos Trump voittaa, se voi tarkoittaa suhteellisen yritysystävällisen politiikan loppua, koska hän muun muassa ajaa aiempaa protektionistisempaa kauppapolitiikkaa. Siitä joutuisivat todennäköisesti kärsimään monet globaalit yhtiöt, jotka ovat hyötyneet työvoiman, pääoman, tavaroiden ja palveluiden vapaasta liikkuvuudesta”, hän ennustaa.

Yhdysvaltojen vaaleilla voi olla merkitystä myös pohjoismaalaisille sijoittajille, joilla on yhdysvaltalaisosakkeita salkussaan.

”Amerikkalaisyrityksiin sijoittaneet toivovat todennäköisesti seuraavan presidentin takaavan yrityksille ympäristön, jossa ne voivat tarjota hyvää pitkän aikavälin tuottoa. Viime vuosikymmeninä sekä demokraattien että republikaanien politiikka on ollut melko yritysystävällistä, mikä näkyy muun muassa siinä, että yritykset ovat aktiivisesti tukeneet molempien puolueiden ehdokkaita, mutta näin ei välttämättä ole enää jatkossa”, Hansen sanoo.

Talouskasvu jatkuu
Yhdysvaltain talous on vuodesta 2010 lähtien ollut vakaasti kasvu-uralla. Presidentinvaalien tuloksesta huolimatta me Danske Investillä uskomme, että maan talouskasvu on jatkossakin 2–2,5 prosenttia vuodessa. Kasvun vetureina pysyvät työpaikkojen määrän kasvu ja nukkuva jättiläinen – asuntomarkkinat.

”Talouden syklisiin osiin kuuluvat asuntomarkkinat eivät vieläkään ole palanneet normaalille tasolleen finanssikriisin jälkeen. Ennätyksellisen monet nuoret ovat jääneet vanhempiensa luokse
asumaan, koska he eivät saa asuntolainaa. On kuitenkin nähtävissä merkkejä siitä, että pankit ovat löyhentämässä asuntolainojen ehtoja, mikä voi saada asuntomarkkinat jälleen kasvuun”, Jan Holst Hansen kertoo. Hän huomauttaa lisäksi, että seuraava presidentti voi finanssipoliittisten keinojen avulla saada talouden rattaat pyörimään vielä vauhdikkaammin.

”Yhdysvaltojen infrastruktuuri on joiltakin osin tullut käyttöikänsä päähän, ja koska lainojen korot ovat nyt historiallisen matalat voisi olla järkevää lisätä investointeja infrastruktuurin rakentamiseen ja korjaamiseen.”

Presidenttien vaikutus osakemarkkinoihin
S&P 500 -osakeindeksi koostuu New Yorkin pörssin ja Nasdaqin 500 arvokkaimmasta yrityksestä. Indeksi on usein synonyymi Yhdysvaltojen osakemarkkinoille, ja sen historiallista kehitystä tarkastelemalla on havaittavissa yhteys sen ja presidenttien virkakausien välillä.

New Yorkin yliopiston Stern School of Business on kerännyt tietoja osakemarkkinoiden historiallisesta tuotosta, ja niiden mukaan vuosina 1944–2015 keskimääräinen vuosituotto oli 12,75 prosenttia. Vertailun vuoksi osakemarkkinat laskivat tuona aikana keskimäärin 1,4 prosenttia Yhdysvaltain presidentin kahdeksannen eli viimeisen virkavuoden aikana. Ilmiö voi johtua siitä, että yritykset välttelevät suuria investointeja ja uusien työntekijöiden palkkaamista, kun politiikan tulevasta suunnasta on epävarmuutta. Kun uusi presidentti valitaan, yritykset, sijoittajat ja taloustieteilijät tietävät, mitkä ovat talouspolitiikan painopisteet seuraavien neljän vuoden ajan.

Etenkin Yhdysvalloissa monilla sijoittajilla on oma tunnepitoinen mielipide tulevista presidentinvaaleista, mutta sijoittajan kannattaa varoa poliittisten mielipiteiden sekoittamista sijoittamiseen.

Aiemmista vaaleista voi kuitenkin oppia jotakin. Esimerkiksi voidaan ottaa seuraava tapaus. Tunnettua hedgerahastonhoitajaa Peter Thieliä haastateltiin syyskuussa 2009 Wall Street Journal
-talouslehdessä. Suursijoittaja kertoi lehdelle, että orastava talouskasvu ei ollut kestävä, sillä maan taloudessa oli yhä vakavia rakenteellisia ongelmia. Thielin mukaan oli hyvin epäselvää, minkä vuoksi uusia työpaikkoja syntyi ja talous kasvoi.

Noin kahdeksan kuukautta aiemmin vasta valittu demokraattipresidentti Barack Obama oli astunut virkaan voitettuaan republikaanin vastaehdokkaansa John McCainin. Peter Thiel oli vuoden 2008 presidentinvaalien aikana rahoittanut ahkerasti republikaaniehdokasta, joten hän tuki oletettavasti myös tämän politiikkaa.

Kun vuoden 2009 tuottoluvut saatiin koottua, kävi ilmi, että saksalais-amerikkalainen Thiel oli ehkä antanut poliittisen kannan ja tunteiden vaikuttaa sijoituspäätöksiinsä. S&P 500 -indeksi oli
tuon vuoden aikana noussut osinkoineen noin 26 prosenttia, kun taas Peter Thielin Clarium Capital -hedgerahasto oli kadottanut noin neljäsosan arvostaan. Osasyynä tappioon oli spekulointi yhdysvaltalaisosakkeiden laskun puolesta.


Politiikka vaikuttaa sijoituspäätöksiin
Vuonna 2009 tehty Gallup-tutkimus osoitti, että 65 prosenttia yhdysvaltalaisista odotti talouden kasvavan seuraavan vuoden aikana. Tätä mieltä oli 85 prosenttia demokraattivastaajista, mutta
vain puolet republikaaneista ja 57 prosenttia puoluekannaltaan riippumattomista.

”Yhdysvaltalaissijoittajien poliittinen kanta vaikuttaa siihen, miten he uskovat makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehittyvän. Kun heidän oma puolueensa on vallassa, he ovat luottavaisia
tulevaisuuden suhteen ja taipuvaisia aliarvioimaan osakemarkkinoiden hintatason”, toteaa Yosef Bonaparte, joka on Denverin yliopiston sijoittajapsykologiaan erikoistunut rahoitusalan lehtori ja Global Center for Political Finance -järjestön johtaja. Sijoittajapsykologiassa tutkitaan sitä, miten politiikan kaltaiset tunteisiin liittyvät tekijät vaikuttavat sijoituspäätöksiin esimerkiksi lisäämällä arvopapereiden hintatason yliarvioimisen tai aliarvioimisen todennäköisyyttä.

Vuonna 2012 julkaistiin Political Climate, Optimism and Investment Decisions -tutkimus. Yksi sen kirjoittajista on Yosef Bonaparte, joka yhdessä kahden muun tutkijan kanssa selvitti, miten poliittinen kanta vaikuttaa yhdysvaltalaissijoittajien salkun koostumukseen.

”Poliittinen kanta vaikuttaa sijoituspäätöksiin etenkin riskin osalta. Jos sijoittajan suosikkiehdokas voittaa vaalit, hän on taipuvaisempi lisäämään salkkunsa riskiä, koska hän on samaa mieltä politiikan suunnasta. Jos oma ehdokas sen sijaan häviää vaalit, sijoittajat yleensä vähentävät riskiä, koska politiikan suunta on heidän mielestään väärä ja talouskasvulle vahingollinen”, Bonaparte selittää.

Unohda politiikka, keskity avainlukuihin
Jos Hillary Clinton voittaa presidentinvaalit, Yosef Bonaparte ei usko sijoittajien muuttavan salkkujaan kovinkaan paljon, koska tällöin demokraattinen politiikka jatkuu samanlaisena kuin se on ollut kahdeksan viime vuoden ajan.

”Jos taas Donald Trump voittaa vaalit, republikaanisijoittajat lisäävät sijoituksiaan korkeamman riskin omaisuuslajeihin, kuten small cap -osakkeisiin, kun taas demokraattisijoittajat alkavat suosia osakemarkkinoiden vähemmän riskialttiita osaalueita”, Yosef Bonaparte selittää.

”Monilla sijoittajilla on taipumusta yliarvioida politiikan merkitystä sijoittamiseen, mikä voi vaikuttaa tuottoon negatiivisesti. Sijoittajan tulisi sen sijaan tarkastella talouskasvun ja työttömyyslukujen kaltaisia perustekijöitä sekä tietysti yritysten hinnoittelua, vahvuuksia ja heikkouksia”, hän tähdentää


Lue artikkeli kokonaisuudessaan tuoreimmasta Investorview-lehdestä